Sociala kokosi yhteen Pirkanmaan järjestöjä ja yrityksiä keskustelemaan hyvinvointialueuudistuksen esille tuomista palvelutarpeista
Hyvinvointialueet ovat olleet käynnissä reilut sata päivää. Miten uudistus on näkynyt sote-palveluita tarjoaville järjestöille ja yrityksille? Onko muutos tuonut mukanaan uusia asiakastarpeita? Näitä asioita pohdittiin palveluntuottajille järjestetyssä tapaamisessa maaliskuun lopulla.
Pirkanmaan hyvinvointialueen palveluita koskevat muutokset ovat tuoneet sadoittain yhteydenottoja Kotitorin ohjaukseen ja neuvontaan. Palveluvastaava Taru Malinen Tammenlehväkeskuksesta kuvasi puheenvuorossaan palveluohjaajien tunnistamia palvelutarpeita. Yksityisten palveluiden merkitys konkretisoitui, kun helmikuussa kotihoidon tukipalveluasiakkaat saivat tiedon hyvinvointialueen tuottamien tukipalveluiden päättymisestä maaliskuun lopussa. Vuoden alussa Pirkanmaan hyvinvointialueen tukipalveluiden myöntämisen perusteet yhtenäistettiin ja usealta asiakkaalta päättyivät siivouspalvelut. Maalis-huhtikuussa arvioitiin turva-, kauppa- ja ateriapalveluiden sekä päiväkeskustoiminnan tarve. Jos asiakas toivoi palvelunsa jatkuvan, hänet ohjattiin ottamaan yhteyttä Kotitorille. Kotitorin ohjauksessa ja neuvonnassa kartoitettiin asiakkaan tilanne. Mikäli uudistuneet myöntämisen perusteet eivät täyttyneet, ohjattiin asiakas yksityisen palvelutuotannon pariin. Tarvittaessa asiakkaan tilanne arviointiin uudelleen Pirkanmaan hyvinvointialueen asiakasohjauksen toimesta.
Ohjauksen ja neuvonnan palveluvastaava Taru Malisen mukaan asiakkaan tueksi oli ajoittain haastavaa löytää sopiva ratkaisu. Yhteydenottojen perusteella suurin puute kotona asumisen tukipalveluissa on ateriapalvelun tuottajista. Kauppapalvelun kattavuus on hyvä kauppaketjujen oman verkkokaupan kautta, mutta digitaalinen tilausprosessi on osalle asiakkaista hankala. Yksityistä turvapalvelua on tarjolla Pirkanmaan laajuisesti, tosin yhden kunnan alueella hälytykset joudutaan ohjaamaan palveluntuottajan sijasta omaiselle.
Lähitorien palvelut ovat hyvä vaihtoehto päiväkeskustoiminnalle. Lähitorien kattavuus tosin vaihtelee vielä eri puolilla Pirkanmaata eikä kaikilta osin vastaa asiakkaiden tarpeisiin. Tarve on yhteisölliselle toiminnalle, aterialle ja pesuavulle kodin ulkopuolelle kuljetuksineen. Asiakkaiden ja omaisten yhteydenottojen perusteella on tunnistettu myös tarvetta asiakkaan sairaalajaksojen jälkeisille kotiuttamispaketeille. Kokonaisuuteen tulisi koota asiakaslähtöisesti palveluita, joita asiakas tarvitsee nopeasti sairaalasta kotiutuessaan oman arkensa tueksi ja lyhytaikaiseksi turvaksi. Kotiin toivotaan myös näytteenottoa tai ompeleiden poistoa.
Muutostilanteissa asiakkaiden palvelupoluilla toimivien organisaatioiden yhteistyön ja vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Tilaisuuteen osallistuvat palveluntuottajat korostivat yhteistyön merkitystä etenkin pienemmillä paikkakunnilla ja yli organisaatiorajojen. Ilahduttava käytännön esimerkki oli Hämeenkyröstä, jossa palveluntuottajat ovat perustaneet yhteisen viestiryhmän. Sen kautta voi etsiä asiakkaan tarvitsemaa palvelua, mikäli yritys ei itse tuota tai ei ole resursseja tarjota kyseistä palvelua. Ryhmässä ei tunneta kilpailua, vaan toimitaan yhdessä asiakkaan parhaaksi. Lisääntyvän yhteistyön katsotaan olevan tarpeellinen myös hyvinvointialueen kanssa. Yhteistyössä on voimaa, kiteytyi palveluntuottajien sanoma vastata palvelutarpeisiin.
Sociala vastaa Pirkanmaan kotitoriin liittyvistä alustapalveluista, kotona asumisen tukipalveluiden koordinoinnista ja hoitajavuokrauksesta. Tammenlehväkeskus vastaa Pirkanmaan Kotitorin ohjauksesta ja neuvonnasta. Tilaisuuteen oli kutsuttu Yhteisen hyvän alustan Palveluhaussa toimivia pirkanmaalaisia järjestöjä ja yrityksiä ja se oli osa Kotitori-palveluintegraattorimallin toimintaa. Seuraava tapaaminen järjestetään 3.5.2023 klo 15-17 Tampereella.
Tutustu videolta Palveluhakuun!
Kirjoittaja: Marja Heikelä työskentelee Alustapalvelu Sociala Oy:ssä palvelupäällikkönä. Marjalla on keskeinen rooli myös Yhteisen hyvän alustalla toimivan Palveluhaun kehittämisessä ja palveluntuottajaverkostojen koordinoijana.