Tiivistelmä dosentti Jorma Niemelän puheenvuorosta Socialan osakkaille 15.5.2020.
Hallitus koronapaketissaan, Business Finland ja ELY-keskus ajoivat kukin vuoronperään palvelutuotantojärjestöjen yli. Hallitusohjelman sinänsä hyvät mutta sirpaleiset kirjaukset lähes tyystin unohtuivat. Jopa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta piti tärkeänä, että ”tällaisten usein muussa kuin yhtiömuodossa toteutettujen palvelujen jatkuvuus ja toimintaedellytykset turvataan” (1). Eilen julkistetussa suorassa kustannustuessa vihdoin otettiin huomioon liiketoimintaa harjoittavat yhdistykset ja säätiöt.
Mitä tulisi tehdä, että hallituksessa ja hallinnossa paremmin ymmärrettäisiin järjestöjen palvelutoiminta? Suomeen tarvitaan nyt vihdoinkin yhteisötalouden kokonaisohjelma. Se lisäisi järjestöjen palvelutuotannon ja sen ansaintalogiikan tunnettuutta ja joka selkiyttäisi niiden asemaa politiikassa, hallinnossa ja lainsäädännössä. Suomen toimet saisivat taatusti tukea Euroopan unionilta, jossa komissio on käynnistänyt yhteisötalouden toimintasuunnitelman valmistelun (the Social Economy Action Plan).
Tavoitteen tulisi olla vieläkin kokonaisvaltaisempi. Valtioneuvoston kansliassa tulisi olisi – hieman brittien tapaan – kansalaisyhteiskunnan ja yhteisötalouden ministeri (Minister for Civil Society), aina uudistettu ja ajankohtainen strateginen ohjelma ja kaikkien toimenpiteiden johdonmukainen koordinaatio. Nykytilanteen heikkous Suomessa on siinä, että mikään sektoriministeri tai sektoriministeriö ei tarkastele kansalaisyhteiskunnan ja yhteisötalouden kehitystä kokonaisuutena.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kaatuminen Sipilän hallituksen loppumetreillä aiheutti jonkinlaisen pysähtyneisyyden tilan. Nyt järjestöjen tulisi olla aktiivisesti rakentamassa pääministeri Marinin hallituskaudella tulevaisuuden sote-keskuksia ja koko tulevaisuuden sotea (2).
Järjestöjen kannattaa ensinnäkin nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa integraatiotavoitteen rinnalle hyvinvointivaltion kanssa yhteisen inkluusiotavoitteen. Inklusiivisessa yhteiskunnassa kaikki kansalaiset ja ryhmät tulisivat kuulluiksi ja saisivat osallisuuden ja toimijuuden mahdollisuudet. Tavoitteen tulisi näkyä tulevaisuuden sote-keskusten rakenteessa – voi sanoa arkkitehtuurissa. Järjestöjen on löydettävä maakunnittain entistä toimivampi keskinäinen yhteistyö niin sanotun hyvinvointia ja terveyttä edistävän järjestötoiminnan ja järjestöjen palvelutuotannon välille, niin että kansalaista varten syntyy eheitä palveluketjuja (3).
Toiseksi järjestöjen palvelutuotannon kenttää kannattaa trimmata kuntoon omien arvojen sekä oman mission ja ansaintalogiikan pohjalta. Palvelutuotantojärjestöjen yhteistyö on syytä nostaa aivan uuteen tasoon ja laajuuteen, niin että yhteisesiintymistä lisätään, tarjontaa monipuolistetaan, osaamista jaetaan ja skaalaedut tulevat käyttöön. Alustapalvelu Sociala on tässä konkreettinen yhteistyö- ja yhteiskehittämisen alusta kaikille sosiaali- ja terveysjärjestöille.
Kolmanneksi järjestöjen monipuolinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tulisi saada paremmin näkyväksi ja vaikuttavaksi. Järjestöjen tki-toiminnan kautta on tärkeää saada esiin ihmisen ja arjen ääni. Tärkeää on myös löytää vaikuttavia ja kustannustehokkaita uusia ratkaisuja, jotka osaltaan mahdollistavat erityisesti haavoittuvien ryhmien selviytymistä talouden romahduksen jälkeen. Uudet innovaatiot edellyttävät palvelumuotoilua ja tuotteistusta niin, että niitä hyödynnettäisiin tulevaisuuden sotessa (4).
Pandemiakriisin keskellä sosiaali-, terveys- ja kasvupalvelujärjestöillä on nyt aivan erityinen haaste ja mahdollisuus vahvistaa kansalaisten toivoa, osallisuutta ja toimijuutta paikallisesti, alueellisesti ja verkossa. On siis vahvistettava kansalaisyhteiskuntaa ja sitä kautta yhteisöjemme ja yhteiskuntamme resilienssiä, selviytymiskykyä.
Dosentti Jorma Niemelä
1) Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto StVL 2/2020 vp VNS 1/2020 vp
2) Niemelä, J. (2019). Järjestöt sote-Suomea rakentamassa. Julkaisu 25. Kunnallisalan kehittämissäätiö.
3) Niemelä, J. & Kivipelto, M. (2019). Asiakaslähtöinen palvelupolkumalli tulevaisuuden sote-keskusten lähtökohdaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 37/2019.
4) Ranta, T. ym. 2020. Sosiaali- ja terveysjärjestöt uudistajina? Selvitys STEA-avusteisesta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:19.
Socialan vasinainen yhtiökokous järjestettiin 15.5. etäyhteyksin. Socialan osakkaita ovat Buusti ry, Eläkeliitto ry, Honkalakoti ry, Juvenes Oy, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Kotikartanoyhdistys ry, Lilinkoti ry, Mielen ry, Oy MTKL Vireä Mieli Ab, Nuorten Ystävät ry, Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry, Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö, Sastamalan seudun mielenterveysseura ry, Sopimusvuori ry, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Sovatek-säätiö, SunUra Oy, Suomen Mielenterveysseura ry, Tampereen mielenterveysseura, Vanhus- ja lähimmäispalvelujen liitto Valli ry ja Vanhustyön keskusliitto ry. Osakkaaksi voivat liittyä yhdistykset, säätiöt, osuuskunnat ja järjestöjen omistamat yritykset.
