Monitoimijaisen yhteistyön mahdollisuudet -Järjestöt paljon palveluita tarvitsevien polkuja rakentamassa

Ihmisen arjessa ja elämässä sotepalveluilla voi olla merkittävä rooli. Julkisella sektorilla on laaja vastuu ja paljon tehtäviä, mutta pääosa arjesta tapahtuu kuitenkin muualla. Järjestökenttä toimii monipuolisesti ihmisten tukena ja apuna: organisoi vertaistukea, järjestää tapahtumia, tilaisuuksia, virkistystä ja kohtaamisia. Järjestöt ovat monin tavoin osana meidän kaikkien elämää.

Järjestöillä avainrooli erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tukemisessa

Järjestöt vahvistavat osallisuutta. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta on kynnyksetöntä tai matalan kynnyksen toimintaa, johon on helppo tulla mukaan. Järjestötoimijoiden asiakkaana on usein ihmisiä, joilla ei ole muita kontakteja palveluihin, vaikka heillä olisi niiden tarve.

Pohjois-Karjalassa Terveyden edistämisen määrärahalla rahoitetussa Ikaros -hankkeessa tavoitettiin 200 ikämiestä, joista osa oli paljon palveluja käyttäviä miehiä ja osa miehiä, jotka eivät osanneet hakeutua palveluiden pariin.

Monikaan näistä miehistä ei osannut tai kyennyt lähtemään itse tarjolla oleviin ryhmiin tai toimintoihin. Järjestötoimijat tekivät etsivää työtä; hakivat miehiä kotoa, antoivat aikaa ja osaamista vaikeiden asioiden selvittelyyn, kuuntelivat ja kuulivat.

Hankkeen aikana hyvinkin huonokuntoisia miehiä voimaantui arjessaan auttamaan sekä itseään että muita. Ikämiesten omista tarpeista rakennettu toiminta vahvisti osallisuuden kokemusta, joka vahvisti hyvinvointia ja motivaatiota pitää huolta itsestään ja lähiympäristöstään.

Järjestöjen osaamista tarvitaan julkisen sektorin rinnalle. Järjestöt tunnistavat tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa, ennen kuin se muuttuu monimutkaiseksi. Järjestöillä on mahdollisuus ja osaamista olla käynnistämässä monialaisia palvelupolkuja, mutta se edellyttää, että niiden toiminta ja osaaminen on tunnistettua ja tunnustettua. Yhteistyö ei synny itsestään.

Järjestöt mukaan tulevaisuuden sote-keskuksiin

Tulevaisuuden sotekeskuksia halutaan kehittää moniammatillisiksi osaamiskeskuksiksi, jossa verkoston yhteistyö käynnistyy nykyistä helpommin. Tarkoituksena on koota perusterveydenhuollon, suun terveydenhuollon, sosiaalityön ja kotihoidon lähipalveluja, mielenterveys- ja päihdehuollon perustason palveluja, avokuntoutuspalveluja, kansansairauksien ehkäisyä sekä neuvola- ja muita ehkäiseviä palveluja.

Terveyskeskukseen ja päivystykseen hakeutuu ihmisiä, jotka tulisivat paremmin autetuksi muualla ja muilla keinoilla. Osa saisi tarvitsemansa avun ja tuen järjestötoiminnan kautta. Perustasolle rakentuva sotekeskusohjelma on suuri mahdollisuus, johon järjestöt on tärkeä ottaa mukaan.

Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä kunta- ja maakuntatasolla, palveluiden tuottajana eri väestöryhmille ja kansalaisten osallisuuden kanavoijana. Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on erityisosaamista ja asiantuntijuutta, joka perustuu kohderyhmien tarpeisiin ja yhdessä heidän kanssaan tehtyyn työhön.

Järjestöillä on kyky yhdistää ammatillista osaamista ja niiden ihmisten kokemusta, joiden tueksi palveluja ja toimintoja tarvitaan ja kehitetään. Tätä osaamista tarvitaan toimivien palveluketjujen ja kokonaisuuksien kehittämisessä. Niukkojen resurssien kanssa kamppaillessa on tärkeä hyödyntää kaikkien toimijoiden osaaminen.

Jotta paras osaaminen ja olemassa olevat resurssit saadaan tarkoituksenmukaisesti hyödynnettyä, järjestöjen toiminta ja osaaminen tulee tuoda osaksi palveluprosesseja. Järjestöt sekä täydentävät olemassa olevia palveluja että tarjoavat julkiselta sektorilta puuttuvaa erityisasiantuntijuutta valikoiduille kohderyhmille.

Tarvitaan tekoja

Järjestöillä on osaamista, jota tarvitaan ajankohtaisessa kehittämistyössä. Toimiva yhteistyö edellyttää, että tieto alueellisesta ja paikallisesta järjestötoiminnasta ja -osaamisesta kootaan yhteen kaikkien hyödynnettäväksi ja vastavuoroista kumppanuutta rakennetaan systemaattisesti. Ammattilaiset tarvitsevat tietoa ja hyviä käytäntöjä, jotta osaavat ohjata palveluiden käyttäjiä myös järjestökentän toimintoihin.

Miten varmistetaan, että järjestöjen pirstaleiselta näyttävä toiminta ja osaaminen tulevat osaksi monitoimijaisia palveluprosesseja? Jo Tuija Brax:n raportissa 2018 todettiin, että toimiva yhteistyö vaatii sujuvaa ammattimaista yhteydenpitoa. Käytännössä yhteistyö on vaikeaa, ellei jokaisesta kunnasta löydy nimettyä kontaktihenkilöä hyte- ja järjestöyhteistyöhön.

Samaan päätyi Sosiaaliturvayhdistysten neuvottelukunta SOTUNET:n ja maakuntien verkostojärjestöjen kartoitus¹, jonka vastaajat toivovat, että kuhunkin maakuntaan resursoitaisiin järjestöille oma työntekijä. Järjestöjen toiminta on tärkeä rakentaa osaksi tulevaisuuden sotekeskusohjelmaa olemassa olevia yhteistyörakenteita hyödyntäen ja edelleen kehittäen.

Yhteistyökäytäntöjen lisäksi tarvitaan suunnitelmallista yhteistyötä, selkeitä toimintamalleja, sopimuksia rooleista ja vastuista. Yhteistyökäytännöt voivat muotoutua työntekijöiden välillä, mutta pysyvien rakenteiden aikaansaamiseksi vaaditaan rakenteita ja niiden johtamista. Ei riitä, että toimijat sijaitsevat saman katon alla. Monitoimijaisen yhteistyön johtaminen edellyttää hallinnonalat ja toimijarajat ylittävää yhteensovittavaa johtamista.

Yhteisen hyvän alusta-hanke vahvistaa järjestöjen ja järjestäjien yhteistyötä

Järjestöjen palvelutuotannolla on läheinen yhteys vapaaehtoistyöhön ja vertaistukeen. Järjestöjen asiantuntemuksen, osaamisen ja kokemuksen tehokas hyödyntäminen edellyttää palveluita ja osaamista koskevan yhteismitallisen tiedon systemaattista kokoamista ja järjestöjen tukemista digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa.

Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Socialan Yhteisen hyvän alusta -hankkeessa on tarjottu järjestöille muutostukea ja palvelutuotanto-osaamisen valmennusta, kehitetty järjestöjen ja palveluiden järjestäjien yhteistä platformia ja vahvistettu järjestöjen keskinäistä yhteistyötä, vertaisoppimista ja osaajaverkostoa.

Yhteisen hyvän alustan konseptia on muotoiltu yhteistyössä Futuricen kanssa yli kahdessakymmenessä järjestöille ja palveluiden järjestäjille suunnatussa työpajassa Mikkelissä, Kuopiossa ja Joensuussa. Platform tulee olemaan digitaalinen ratkaisu järjestöjen keskinäisen yhteistyön vahvistamiseksi ja palvelutuotannon turvaamiseksi sekä järjestöjen palvelujen systemaattista kuvausta ja hyödyntämistä varten.

Elina Pajula ja Anne Määttä


1) https://www.pksotu.fi/2020/03/10/maakuntamallille-selkea-kannatus-sotunetin-ja-maakuntien-verkostojarjestojen-kyselyssa/

Elina Pajula on Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n toiminnanjohtaja. Elina on aktiivinen valtakunnallinen vaikuttaja ja järjestöosaaja. Hän on osallistunut Socialassa Yhteisen hyvän alustan kehittämiseen työpajoissa ja ohjausryhmän jäsenenä. 

Anne Määttä VTT työskentelee palvelujärjestelmäkehityksen erityisasiantuntijana Diakissa ja asiantuntijana Yhteisen hyvän alusta -hankkeessa. Annen TKI-toiminnan ytimessä ovat monialaista tukea tarvitsevat asiakkaat, monitoimijainen yhteistyö ja yhteensovittavan johtamisen kysymykset.