Järjestöjen uudenlaisella yhteistyöllä vaikuttavia palveluita

Voimmeko olla asiakkaan avuksi, yhdessä? Suomalaisia sote-, työllisyys- ja hoivapalveluita tuottavia järjestöjä ja niiden omistamia osakeyhtiöitä on reilu tuhat. Näillä yhteiskunnallisen yrityksen periaattein toimivilla organisaatioilla on huomattavaa osaamista ja asiantuntemusta erilaisten erityisryhmien yksilöllisistä palvelutarpeista sekä kokemusta ja näyttöä vastuullisesta, vaikuttavasta ja osallistavasta palvelutuotannosta.

Yksittäisinä toimijoina järjestöt ovat kuitenkin haavoittuvaisia ja tarvitsevat verkostoja kyetäkseen ennakoimaan toimintaympäristön muutoksia ja uudistamaan toimintaansa nopeasti. Kannattaisiko viimeistään nyt koronakriisin myötä miettiä, miten järjestöt voisivat auttaa asiakkaita yhdessä? Voitaisiinko palveluita tuottaa ja markkinoida yhdessä? Voisivatko järjestöt tehdä yhteishankintoja? Voisivatko järjestöt koota ja hyödyntää dataa sekä kehittää palveluita yhdessä? 

Asiakasarvoa ja laatua Yhteisen hyvän alustalla

Järjestöjen asiantuntemuksen, osaamisen ja kokemuksen saattaminen yhteisiksi osaajaverkostoiksi ja yhteiskehittämisen areenoiksi on yhteiskunnallisesti merkittävää. Sociala ja Diakonia-ammattikorkeakoulu vastaavat tähän haasteeseen Yhteisen hyvän alusta -hankkeella. Järjestöille on tarjottu muutostukea ja palvelutuotanto-osaamisen valmennusta sekä vahvistettu järjestöjen keskinäistä yhteistyötä, vertaisoppimista ja osaajaverkostoa. Hankkeessa on kehitetty järjestöjen ja palveluiden järjestäjien yhteistä alustaa, joka tulee olemaan digitaalinen ratkaisu järjestöjen keskinäisen yhteistyön vahvistamiseksi ja palvelutuotannon turvaamiseksi. Alusta mahdollistaa järjestöjen osaamisen, asiantuntemuksen ja palvelujen systemaattisen kuvaamisen ja markkinoinnin, yhteishankinnat ja palvelutoiminnan konsortiot.

Muutostukea ja valmennusta on tarjottu Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä järjestetyissä Yhteisen hyvän alusta -työpajoissa. Projektitiimi suunnitteli hankesuunnitelman pohjalta työpajojen teemat hyödyntäen useita selvityksiä, kuten Digitaalisen alustatalouden tiekartasto (Viitanen yms. 2017), Pienten ja keskisuurten yritysten liiketoimintaedellytykset sosiaali- ja terveysalalla (TEM & Sitra 2018) ja Järjestöt sote-Suomea rakentamassa (Niemelä 2019).

Teemoiksi valikoituivat

  • Järjestöjen selviytymisohjelma ja toimintaympäristö
  • Järjestöjen yhteistyöllä lisää kilpailukykyä
  • Järjestöjen brändi, palveluiden markkinointi ja asiakasymmärrys
  • Palveluiden kehittäminen, laatu ja vaikuttavuus
  • Sote -ja työllisyyspalveluiden juridiikka ja järjestöjen sopimushallinta
  • Asiakasohjaus ja palvelupolut
  • Yhteensovittava johtaminen ja strategiatyö
  • Tiedolla johtaminen ja datan hyödyntäminen
  • Digitaaliset työkalut arjessa ja liiketoiminnassa
  • Yhteiskuntavastuullisten sote- ja työllisyyspalveluiden tulevaisuus.

Yhteisen hyvän alusta -hankkeen työpajojen sisältöjä on tarkennettu yhdessä hankkeeseen osallistuvien järjestöjen ja palveluiden järjestäjien kanssa. Toiminnan ytimessä on ollut yhteiskehittäminen. Hankkeen työskentelyn osalta se on tarkoittanut hanketoimijoiden, asiantuntijoiden, järjestöjen ja järjestäjien tiivistä vuorovaikutusta. Työpajatyöskentely on koostunut asiantuntija-alustuksista, fasilitoiduista työskentelyistä ja alustan muotoilusta. Asiantuntijoiden puheenvuorojen valinnassa osallistujien tarpeilla on ollut merkittävä rooli. Työskentelyn teemat ovat tukeneet järjestöjen omia ja yhteisiä tarpeita sekä kirkastaneet yhteistyötä palvelutuotannon järjestäjien kanssa.

Järjestöjen asiantuntemuksen, osaamisen ja kokemuksen tehokas hyödyntäminen edellyttää palveluita ja osaamista koskevan yhteismitallisen tiedon systemaattista kokoamista ja järjestöjen tukemista digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Työpajat tarjosivat uusia elementtejä muutostuen kokonaisuuteen ja fasilitoitu yhteinen työskentely konkretisoi sen tukemaan järjestöjen tarpeita ja alustan kehittämistä. 

Järjestöjen arvoja ja ketteryyttä arvostetaan

Hankkeen tavoitteiden mukaisesti alustan rakentamisessa huomioitiin kolme näkökulmaa: järjestöjen keskinäinen yhteistyö ja synergiaedut, järjestöjen ja asiakkaiden välinen yhteistyö sekä järjestöjen ja järjestäjien välinen vuorovaikutus.

Järjestäjien kokemuksia, tarpeita ja toiveita suhteessa järjestölähtöisiin palvelutuottajiin selvitettiin haastatteluilla. Maakuntien johdon edustajat kertoivat arvostavansa erityisesti järjestöjen laadukasta työtä, ketteryyttä, toimintaa ohjaavaa arvopohjaa, luotettavuutta ja kumppanuutta. Kehittämistarpeena nousi esille palveluita koskevan ajantasaisen ja yhteismitallisen tiedon saaminen palveluita järjestävien tahojen ja asiakkaiden tarpeisiin. Haastattelut lisäsivät vuorovaikutusta ja vahvistivat alustan kehittämistä ohjaavia valintoja.

Yhteisen hyvän alusta -hankkeen osallistujat antoivat marraskuussa 2019 palautetta saamastaan muutostuesta ja valmennuksesta. Digitaalisesti toteutettuun kyselyyn vastasi vain noin neljännes osallistujista, mutta palaute oli pääosin positiivista. Kysyttäessä “Oletko oppinut työpajoissa uusia asioita?” vastaajista 14 prosenttia oli oppinut paljon ja 86 prosenttia jonkun verran uutta. Vastaajista 86 prosenttia kertoi voivansa hyödyntää työpajoissa saatua tietoa oman järjestön toiminnassa. Kaikki vastaajat kokivat, että työpajat ja saatu materiaali olivat auttaneet ymmärtämään digitaalisen alustan käytön mahdollisuuksia ja synergiaetuja. Kysymykseen “Onko hankkeen toiminnan ansiosta innovaatio-osaamisenne vahvistunut?” vastaajista 14 prosenttia vastasi paljon ja 57 prosenttia jonkun verran. Kolmanneksen mielestä innovaatio-osaaminen oli kasvanut hankkeen myötä vain vähän. Seuraavan kerran palautetta kootaan keväällä 2020.  

Alustamallilla kilpailuasetelmasta kumppanuuteen

Sociala organisoi palveluntuottajien yhteistyötä, vahvistaa palveluntuottajien näkyvyyttä suhteessa palveluiden järjestäjiin ja laajentaa hankkeessa kehitettyä toimintamallia valtakunnalliseksi.

Yhteisen hyvän alusta -hanke rohkaisee kokeilemaan ja käyttämään alustatalouden mahdollisuuksia. Kannattaa miettiä, miten järjestöt voivat auttaa asiakkaita yhdessä? Sociala kokoaa järjestötaustaisia palveluntuottajia vahvistaakseen yhteiskehittämistä ja uudenlaista toimintakulttuuria palveluiden kehittämiseksi ja turvaamiseksi. Sociala on sitoutunut Yhteisen hyvän alusta -hankkeessa kehitettävän alustan ylläpitämiseen ja jatkuvaan kehittämiseen. Erityisesti Socialan osaajaverkostolla tuetaan järjestöjen osaamista, innovaatio- ja kilpailukykyä sekä muutostilanteiden parempaa hallintaa.

 

Lisätietoa Yhteisen hyvän alustasta, Socialan hankintarenkaasta, yhteistarjouksista, osaajaverkostosta ja yhteiskehittämisestä löydät osoitteesta www.sociala.fi

Kirjoittajat:

Hanna Hauta-aho on ollut käynnistämässä Alustapalvelu Socialaa ja toimii parhaillaan Yhteisen hyvän alusta -hankkeessa hankepäällikkönä.

Anne Määttä VTT työskentelee palvelujärjestelmäkehityksen erityisasiantuntijana Diakissa ja asiantuntijana Yhteisen hyvän alusta -hankkeessa.

Teksti on julkaistu 8.5.2020 Tuottava ja tuloksellinen työelämä –blogissa